Day 19: Take it slowly

Hellou,

Nää kaks päivää on menny tosi hitaasti. En tarkota, että ne ois madellu eteenpäin, vaan että ne on menny hitaammin kun esim. viime viikko. Kun tänään katoin kelloa, en ajatellu että "hei, miten se voi olla jo noin paljon?!". Sen sijaan mielessä pyörähti "miksei se voi olla enemmän?!". On niin turhauttavan tuntusta kun aika ei rullaa eteenpäin. En tiiä mistä tää johtuu, mut toivottavasti kohta taas alkaa aika menemään hurrrjan nopeeta vauhtia. 

Kana vai kukko?

Sellassii töpöttelijöitä

FIFFELII

Today ei oo mitään kovin ihmeellistä tapahtunu. Aamupalan laitoin ja kävin sahaamassa polttopuita. Silja oli aamutallissa ja hoiteli tallihommia siellä. Puolenpäivän aikoihin ajateltiin mennä keräämään kiviä pellolta. Saatiin sellasia kunnon järkäleitä siirreltyä pois kasvavan nurmen tieltä. Nyt siel on kauheita kuoppia niitten kivien jäljiltä. 

Iltatunneilla leiriläiset kävi maastoilemassa. Ja sinne piti lähteä taluttamaan... Nooh ainaki tuli kuuden kilsan iltalenkki. Lotta oli ihan elementissään maastossa. Kentällä se on vähän häslä, mut maastossa se oli perinteinen issikka. Se johti revohkaa ja käveli niin tyytyväisen ja ylpeen näkösenä että. 

Illalla paisteltiin taas maggaroita. Vesisateessa tällä kertaa. Silja onnistu tiputtamaan vaan yhden korvin pois ritilältä tuleen. Viime kerrasta ollaan otettu oppia selvästi :D

Dramaattinen taivas

Huomenna on tääkin leiri saatu (kunnialla?) päätökseen. 

Silja paljasti kaikille mun salaisuuden!

-Ida