Morjensta,
Tänään oli yks hyyvin vihanen asiakas. Naisen koira oli trimmauksessa, ja sen karvat piti nyppiä. Oli tuonut koiran aamulla kymmeneltä, ja kuus tuntia yks työntekijä melkein tauotta sitä hoiteli. Karvaa oli kun missäkin lampaassa. Eikä trimmi tullu valmiiks. Ensinnäkin siinä alko mennä koiran että trimmaajan hermot. Nainen oli soittanu puol neljän aikoihin ja kysellyt, miten homma edistyy. Naiselle ehdotettiin, että trimmiä vois jatkaa joku toinen päivä kun koira alkaa hermostumaan. Ei käyny, vaikka tyyppi asuu valehtelematta ihan naapurissa. Ei ehdi kuulema tuoda sitä milloinkaan muulloin. Ehdotettiin myös, että me haettais ja vietäis koira kotiin. Ei ni ei. Jotkut on vaan liian "kiireisiä".
No, puol viiden aikaan soitettiin että koiran saa tulla hakemaan. Trimmaaja oli niin väsyny ja puhki (ylityötunteja kerty parikin) ettei hermot enää kestäny. Hän meni sitte muualle siks ajaks kun asiakas tuli hakemaan koiran.
Itte olin pesukoneen ääressä ja jäin sinne kuuntelemaan naisen raivoamista. Aika itsekästä, sanonpahan vaan. Ei väliä koiran eikä työntekijän voimilla, kunhan koirasta tulee siistin näkönen! Nyt se on niin "ruma". Meinasin oikeesti mennä siihen rähjäämään tyypille että ajattelis muitaki kun omaa parastaan, mut pidin hermoni kurissa. Joo, musta ei heti uskois että osaan räjähtää. Uskokaa pois, senkin taidon mä osaan. Jos joku haukkuu työkaverin työtä tietämättä mitään itse ihmisestä tai siitä työnteosta, niin mä en jaksa sellasta kuunnella. Onneks siellä oli työntekijä vastaanottamassa asiakasta, joka piti hermot kurissa vaikka asiakas haukku paikan pystyyn. Kyl mä ymmärrän, että hermot menee jos ei saa mitä tilaa. Mut hei, me ollaan vaan ihmisiä, ei me ihmeisiin pystytä.
Ottakaa valittajat asioista selvää enneku avaatte sanaisen arkkunne.
On tässä päivässä ollu jotain hyvääkin. Aki- labbis tuli hoitoon. Viimeks kun ulkoilutin sitä tunnin lenkin, oli aika homma saada se kulkemaan nätiti hihnassa. Sen verran vetäjätyyppi että lenkin jälkeen aina ihan poikki. Laitettiin nyt sille kunnon varusteet, valjaat ja kaulapanta ja molempiin hihnat. En tiiä johtuko se niistä vai siitä, että omistaja on varmaan tehny töitä sen kanssa, mut se kulki ihan mahtavan hyvin! Tuli sellanen onnistumisen tunne koiran puolesta. Pariin kertaan sain kyllä pysäyttää ja rauhottaa sen laittamalla istumaan. Mut tuli ittelle hyvä fiilis että koira on oppinu jotain. Nyt mä oikeen ootan et pääsen sen kanssa huomenna kävelemään :)
Akista mulla ei nyt oo kuvia, mut toinen ihana tyyppi on Argos:
-Ida
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti